Kaikille sopiva

Kaikille sopiva leikkipuisto mahdollistaa eri-ikäisten, eri kulttuuri- ja kielitaustaisten, erilaisessa taloudellisessa tilanteessa olevien ja erilaisen toimintakyvyn omaavien käyttäjien toimimisen yhdenvertaisesti puistossa.

Eri-ikäiset lapset perheineen, isovanhempineen ja ystävineen pystyvät saapumaan leikkipuistoon ja toimimaan kaikille sopivassa leikkipuistossa turvallisesti ja vaivatta. He pystyvät orientoitumaan leikkialueeseen ja sen toimintamahdollisuuksiin ja pääsevät leikkialueiden ja -välineiden ääreen omien toiveidensa mukaisesti. Alue ja välineet tukevat yhdessä tekemistä. Vanhemmat ja isovanhemmat voivat osallistua tekemiseen sekä kokea liikunnan ja leikin riemua yhdessä lastensa tai lastenlastensa kanssa.

Miten huomioida esteettömyys

Kaikille sopivassa leikkipuistossa esteettömyys on luonnollinen osa puiston rakennetta. Esteettömyys merkitsee yhdenvertaisuutta, kestävää kehitystä, turvallisuutta ja laatua. Se kertoo ajattelutavasta, oikeista asenteista ja erilaisuuden huomioon ottamisesta. Kyse ei ole vain liikkumisen esteettömyydestä – huomioon otetaan myös näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja kognitiivisiin tekijöihin liittyvät asiat (kts. esteettömyyssuositukset). Joillekin käyttäjäryhmille esteetön ympäristö on välttämätön, mutta se palvelee kaikkia muitakin käyttäjiä.

Esteettömyys ei useinkaan maksa rakennusvaiheessa ”esteellistä” enempää. Kyse on hyvästä suunnittelusta ja suunnitelmien toteuttamista.

Kuten minkä tahansa ympäristön, palvelun tai tuotteen kohdalla, leikkipuiston suunnittelussa on otettava huomioon esteettömyyden katkeamaton ketju (kts. kuvio alla) sekä kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että esteettömyys toteutuu paitsi teoriassa, myös käytännössä. Esteettömyyden katkeamaton ketju alkaa siitä, kun ympäristöä, tuotetta tai palvelua käyttävä henkilö etsii tietoa asiasta, ja jatkuu aina ympäristön, palvelun tai tuotteen käytön lopettamiseen asti.

Esteettömyyden katkeamaton ketju: 1. etukäteen saatava tieto kohteesta. 2. Matka ja saapuminen kohteeseen. 3. Sisäänkäynti kohteeseen. 4. Kohteessa toimiminen.

Kuvio 1. Esteettömyyden katkeamaton ketju. (Kilpelä 2011, muokannut Riikka Tupala.)  

Etukäteen saatava tieto kohteesta

Uudesta leikkipuistosta tulee tiedottaa julkisten tiedotusvälineiden kautta. Leikkipuiston sijainnista ja erityispiirteistä on tarpeellista saada tietoa jo etukäteen. Näin käyttäjä voi etukäteen tutustua leikkipuistoihin ja valita itselleen parhaiten sopivan ja kiinnostavan kohteen. Muun muassa kuntien internetsivuilta tietoa löytyykin usein. Aina informaatio ei kuitenkaan ole riittävää. Käyttäjä voi haluta tietää lähialueensa leikkipuistoista yleistiedon ja osoitteen lisäksi muutakin:

  • Millä julkisilla kulkuvälineillä leikkipuistoon pääsee?
  • Onko lähellä parkkipaikka ja liikuntaesteisen LE-autopaikkoja?
  • Onko leikkipuisto suunniteltu vain pienille lapsille?
  • Onko puistossa valvottua toimintaa?
  • Onko joku kohderyhmä huomioitu erityisesti?
  • Onko leikkipuistossa WC tai inva-WC?
  • Löytyykö lähistöltä kioski tai muu ruokapaikka?
  • Onko alueella talvikunnossapitoa?

Matka ja saapuminen kohteeseen

Leikkipuiston paikkaa valittaessa tulee huomioida myös leikkipuiston sujuva saavutettavuus. Parhaimmillaan leikkipuiston läheisyyteen pääsee sekä julkisten kulkuvälineiden kanssa että omalla autolla. Parkkipaikkoja tulee olla riittävästi, ja osa parkkiruuduista tulee olla liikuntaesteisille varattuja LE-autopaikkoja. Parkkipaikan ja parkkiruutujen selkeästä merkitsemisestä ja talvikunnossapidosta tulee huolehtia. Saattoliikenteellä ja hälytysajoneuvoilla tulee olla mahdollisuus päästä leikkipuiston portin viereen.

Riittävä opastus ja opasteet leikkipuistoalueelle on tärkeä huomioida erityisesti, jos leikkipuisto sijaitsee syrjemmällä. Opastus sekä jalkaisin kulkeville että autoliikenteelle on suunniteltava siten, että opasteet erottuvat ja löytyvät ympäristöstä selkeästi. Opasteiden tulee olla lukukorkeudella ja niitä tulee olla riittävästi. Sisäänkäynnille johtavien kulkuväylien tulee olla riittävän leveitä ja kovapintaisia, jotta lastenrattaiden tai apuvälineen kanssa liikkuva pystyy etenemään sujuvasti.

Sisäänkäynti kohteeseen

Sisäänkäynnin tulee erottua ja hahmottua selkeästi ympäristöstä. Parhaimmillaan sisäänkäynti on katettu ja valaistu ja siinä on penkki sekä odotustilaa pyörätuolin käyttäjälle. Jos leikkipuisto vaatii aidan ja portin, niissä niissä huomioida esteettömyyssuositukset ja turvallisuusmääräykset.

Leikkipuiston opasteen tulee sijaita sisäänkäynnin lähellä, kulkureitin sivussa, ja sen lähelle tulee päästä. Hyvä lukukorkeus, myös istuma-asennosta luettaessa, on tärkeä huomioida. Tekstin tulee olla selkeälukuista. Riittävällä fonttikoolla ja kontrastien käyttämisellä päästään jo pitkälle. Opasteessa tulee olla ainakin paikan nimi, yhteystiedot ja hätänumero. Parhaimmillaan sisäänkäynnin yhteyteen sijoitettu opaskartta leikkialueesta on moniaistinen eli sekä luettava, tunnusteltava että kuunneltavissa oleva.

Kohteessa toimiminen

Esteetön ympäristö tarkoittaa myös turvallista ympäristöä. Turvallisen leikkipuistoalueen suunnittelussa huomioitavia asioita ovat selkeä ja tarkoituksenmukainen leikkialueiden ja/tai leikkivälineiden sijoittelu. Leikkivälineisiin törmääminen ja rakenteiden alle joutuminen on estettävä leikkivälineiden oikealla sijoittelulla ja suojauksella. Apuna voidaan käyttää sekä eri rakenteita että kasveja. Liikkuvien leikkivälineiden tulee sijaita aidatulla, pintamateriaalista tummuuskontrastina erottuvalla turva-alustalla.

Leveät ja kovapintaiset kulkuväylät leikkipuistoalueella ovat tärkeitä ja lisäävät liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kulkuväylien on johdettava myös leikkivälineiden viereen.

Vuodenaikojen vaihtelun huomioiva valaistus on osa turvallista leikkipuistoa. Valaistus lisää toimimismahdollisuuksia ja ennaltaehkäisee tapaturmia. Riittävä, häikäisemätön valaistus on tärkeä kaikille leikkipuiston käyttäjille, mutta auttaa erityisesti heikkonäköistä toimimaan leikkipuistossa turvallisesti. Liikkumista ja alueeseen orientoitumista auttaa kun valaistus on toteutettu johdonmukaisesti. Valaistuksella voidaan myös luodaan tunnelmia tai korostaa leikkialueita tai -välineitä.

Värejä ja kontrasteja käyttämällä leikkipuistoalue saadaan helposti hahmotettavaksi ja turvalliseksi käyttää. Värejä ja kontrasteja voidaan käyttää myös ohjaustarkoituksessa. Esimerkiksi reitti liukumäen alaosasta takaisin portaille on hyvä merkitä muusta alustasta erottuvalla värillä. Lisäksi värejä voidaan käyttää erottamaan vaativuustasoltaan erilaiset alueet tai leikkivälineet.

Kaikille sopiva: jokaiselle jotakin

Leikkipuiston kaikki välineet ja toiminta-alueet eivät luonnollisestikaan voi sopia kaikille. Pieni lapsi ei voi keinua isoille lapsille mitoitetussa keinussa; osa liikuntavammaisista lapsista ei voi keinua peruskeinussa. Keskeistä on, että kaikille on riittävästi sopivia välineitä, tekemistä ja yhdessä tekemisen mahdollisuuksia. Hyvin suunniteltujen kulkuväylien ja leikkivälineiden tarkoituksenmukaisen sijoittelun kautta päästään jo pitkälle. Hyvän valaistuksen avulla, värejä ja kontrasteja käyttäen leikkipuistosta saadaan selkeä ja miellyttävä ympäristö kaikille.

Leikkipuistovälineitä tarjoavia yrityksiä on tänä päivänä useita ja valikoima laaja. Leikkipuiston välineistön suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota leikkivälineen monikäyttöisyyteen. Esimerkkinä voidaan mainita pesäkeinu, jossa voi keinua seisten, istuen tai makuulla – sekä yksin tai yhdessä. Monikerroksellisessa yhdistelmäleikkikeskuksessa apuvälinettä käyttävä tai iäkäs puistokävijä voi osallistua leikkiin maan tasolta tai ensimmäiseltä alatasolta. Korkeammille tasoille voivat kiivetä ketterimmät puiston käyttäjät.

Sekä lapset että aikuiset toivovat leikkipuistoympäristöltä yhdessäolon mahdollisuuksia ja mielekästä tekemistä kaikille. Hankkeen työpajassa tuotettu lapsen piirros kaikille sopivasta, liikuntaa tukevasta leikkipuistosta. Kuva: Kaisa Voutilainen.

Sekä lapset että aikuiset toivovat leikkipuistoympäristöltä yhdessäolon mahdollisuuksia ja mielekästä tekemistä kaikille. Hankkeen työpajassa tuotettu lapsen piirros kaikille sopivasta, liikuntaa tukevasta leikkipuistosta. Kuva: Kaisa Voutilainen.

Liikunnalliset leikkipuistot tarjoavat lapselle hyvän ja virikkeellisen ympäristön liikuntaan, ulkoiluun, taitojen kehittämiseen ja kokemusten hankkimiseen. Lapsi, jolla on jokin liikunnallinen, kognitiivinen tai aistitoimintojen rajoite jää usein ulkopuoliseksi seurailijaksi leikkipuistoissa, joissa rakennettu ympäristö ei kohtaa erityislapsen tarpeita. Juuri näille lapsille kehitystä tukevat leikkipuistoelementit ja toiminnan kautta saavutettavat kokemukset olisivat ensiarvoisen tärkeitä.

Oppaan taustalla olevien käyttäjätutkimusten tuottamien havaintojen ja lapsivaikutuksen arvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta, että leikkipuistojen käyttäjät, niin vanhemmat, erityislapset kuin muutkin lapset, suhtautuvat kriittisesti erillisiin esteettömiin puistoihin tai esteettömiin alueisiin puistoissa:

”Ei me haluta erillisiä esteettömiä leikkipuistoja tai leikkipuistoihin erillisiä esteettömiä leikkialueita. Ne tasamaapuistot on tylsiä, eikä oikeastaan sovi kenellekään.”

”[Leikkipuiston esteettömällä alueella] mä olin yksin kun kaverit leikki normialueella.”

 Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 106. Turun ammattikorkeakoulu. Turku 2017. ISBN 978-952-216-617-3 (elektroninen). ISSN 1796-9972 (elektroninen). Julkaisu laadittu yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama julkaisu.

Julkaisu on saatavilla veloituksetta. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Sitä voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.