Yhdessä tekemisen voima

Leikkipuisto tarjoaa oivan mahdollisuuden yhdessä tekemiseen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Yhdessä tekeminen koskettaa niin lasten keskinäistä kanssakäymistä kuin lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta. Liikuntaa tukevan leikkipuiston tulisikin haastaa paitsi lapset, myös aikuiset mukaan liikkumaan.

Yhteinen tekeminen ja sitä kautta liikkumisen ilo mahdollistetaan valitsemalla leikkipuistoon välineitä, joiden luo kaikkien käyttäjien on mahdollista päästä apuvälineiden kanssa tai ilman. Yhdessä tekemisen näkökulmasta kaikkien käyttäjien ei ole välttämätöntä päästä käyttämään jokaista leikkivälinettä samalla tavalla. Toisinaan esimerkiksi riittää, että lapsi pääsee leikkivälineen luo. Tällöin hän voi osallistua yhteiseen leikkiin, vaikka hän ei pääsisikään esimerkiksi kiipeämään leikkivälineen ylimmälle tasolle. Toisaalta on tärkeää muistaa, että myös apuvälineitä tarvitsevat puiston käyttäjät kaipaavat liikunnallista haastetta.

Yhdessä tekeminen ja muiden näyttämä malli ovat tärkeitä aivan kaikille lapsille. Leikkipuisto tarjoaa oivan areenan uusien taitojen oppimiselle.

Lasten välisen vuorovaikutuksen rinnalla leikkipuiston suunnittelussa on tärkeää tukea lasten ja aikuisten yhdessä tekemistä. Osa lapsista saattaa tarvita esimerkiksi pitkäjänteisen leikin tueksi aikuista. Kaikilla vanhemmilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä taitoja auttaa lasta leikissä alkuun. Tässä kohden hyvä puistosuunnittelu on keskeisessä roolissa. Esimerkiksi erilaisten digitaalisten ratkaisujen kuten älypuhelimen kautta leikkipuistossa voi olla saatavilla vinkkejä yhteisen tekemisen tueksi. Vinkit voivat olla vaikka erilaisia peli- ja leikki-ideoita, jotka haastavat sekä lapset että aikuiset yhteiseen tekemiseen ja liikkumiseen.


Vinkkejä yhdessä tekemiseen

Toisinaan lapsen voi olla vaikeaa aloittaa leikkiä ilman aikuisen tukea. Osa lapsista taas kaipaa apua pitkäjänteisen leikin tueksi. Erityisesti toiminnan ohjauksen pulmia omaaville lapsille vapaa leikki on vaikeaa ja aikuisen apu tärkeää. Erilaisilla verkkosivuilla on runsaasti vinkkejä yhdessä tekemisen tueksi. Tässä muutamia poimintoja ulkoleikkien ideointiin:

yhdessa_tekeminen_pixabay

Kuva: Pixabay

Esteettömät versiot perinteisistä ulkoleikeistä

Monia hyvin perinteisiä ulkoleikkejä voi muokata niin, että esimerkiksi pyörätuolia käyttävät leikkijät pääsevät osallistumaan. Tässä joitain esimerkkejä:

Maa-meri-taivas -leikki:

1) Piirretään maahan viivat, joista yksi on ”maa”, toinen ”meri” ja kolmas ”taivas”.

2) Yksi leikkijöistä on päättää, mille viivalle muiden leikkijöiden on seuraavaksi siirryttävä. Hippaleikin ja juoksemisen sijaan maa-meri-taivas -leikissä siirtymisistä yritetään tehdä eri tavoin hauskoja ja hassuja.

3) Samalla kun leikin vetäjä huutaa jonkun viivoista – maan, meren tai taivaan – hän keksii, miten viivalle on siirryttävä (esim. takaperin kävellen, silmät kiinni, sylikkäin, viheltäen, irvistellen, käsi kädessä kulkien jne.). Nämä erilaiset siirtymätavat antavat pyörätuolia käyttävälle leikkijälle mahdollisuuden osallistua leikkiin tasaveroisemmin. Siirtymistapojen keksiminen on hauskaa aivojumppaa koko porukalle.

4) Leikkialueet (maa, meri ja taivas) voidaan nimetä myös toisin – esimerkiksi kaupunkien, ruokien tai eläinten mukaan – ja niitä voi olla enemmän kuin kolme, mikä vaikeuttaa leikkiä ja vaatii muistilta enemmän.

Kapteeni käskee -leikki:

1) Leikin vetäjä käskee muita leikkijöitä tekemään erilaisia liikkeitä, esim. taputtamaan, kutittamaan toista, irvistelemään tai istumaan. Jos vetäjä aloittaa lauseen sanomalla ”kapteeni käskee”, muiden pitää toimia kuten hän sanoo. Jos vetäjä ei aloitakaan käskyään näin, muut leikkijät eivät saa noudattaa käskyä. Mikäli joku leikkiä toimii siitä huolimatta käskyn mukaan, hän putoaa pois leikistä tai siirtyy itse kapteeniksi.

2) Leikin vetäjä voi vaikeuttaa leikkiä nopeuttamalla ohjeita tai näyttämällä itse väärin mallia.

3) Esteettömyyden nimissä leikin liikkeet tulee valita niin, että jokainen leikkijä pystyy toteuttamaan ne.

Etsi pyydetty asia -leikki:

1) Leikin vetäjä valitsee luonnosta asioita, joita muiden leikkijöiden on etsittävä ympäristöstä.

2) Leikin vetäjä voi esimerkiksi pyytää, että muut etsivät jotakin punaista, jotakin pehmeää, jotakin rapisevaa, jotakin kiiltävää tai jotakin lentävää.

3) Leikin tempoa on helppo säädellä – mainitut asiat voidaan yrittää etsiä mahdollisimman nopeasti tai rauhallisemmin ilman aikapainetta. Etsintää voidaan toteuttaa myös pareittain.

4) Halutessaan leikin vetäjä voi antaa kerrallaan useampia asioita, joita muiden pitää etsiä. Mitä enemmän muistettavia ja etsittäviä asioita on, sitä haastavammaksi leikki muuttuu.

Kylmää–kuumaa-leikki:

1) Perinteistä avaimen piilotusta voi leikkiä myös ulkona.

2) Yksi leikkijöistä piilottaa tavaran leikkipuistoon, ja muut leikkijät yrittävät löytää esinettä. Esteettömyyden nimissä piilopaikan tulee olla sellainen, että kaikki leikkijät pääsevät sen luo.

3) Esineen piilottanut leikkijä ohjeistaa muita etsimisessä antamalla vihjeitä: Mikäli leikkijät ovat kaukana piilotetusta kohteesta, piilottaja sanoo ”kylmää”. Jos etsijät taas menevät kohti piilotettua esinettä, piilottaja ohjeistaa ”lämpenee”. Kun etsijät ovat aivan esineen lähellä, piilottaja sanoo ”kuumaa”.

4) Ensimmäisenä piilotetun esineen löytänyt saa toimia seuraavalla kerralla piilottajana.

5) Peliä voidaan pelata myös pareina, jolloin parit kilpailevat toisiaan vastaan.

6) Jotta kaikki pääsevät piilottamaan esinettä, voidaan piilottajina toimia myös vuorotellen.

 

Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 106. Turun ammattikorkeakoulu. Turku 2017. ISBN 978-952-216-617-3 (elektroninen). ISSN 1796-9972 (elektroninen). Julkaisu laadittu yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama julkaisu.

Julkaisu on saatavilla veloituksetta. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Sitä voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.