Moniaistisuus

Moniaistisuuden rikkaus: Miten ja miksi leikkipuistossa kannattaa hyödyntää kattavasti eri aistikanavia?

Lapsen luontaisia ulkoliikuntapaikkoja ovat kotipiha ja lähiympäristön luonto. Nyky-yhteiskunnassa ihmiset asuvat yhä enemmän kaupungeissa ja tiuhaan rakennetussa kerrostaloympäristöissä, jolloin erillisten leikkipuistojen merkitys kasvaa. Luonto osana leikkipuistoympäristöä mahdollistaa moniaistisuuden miellyttävällä tavalla. Moniaistisuus leikkipuistossa tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja houkuttelee lasta liikkumaan. Moniaistisuus auttaa liikunnallisen, kognitiivisen tai aistitoimintojen rajoitteen omaavia käyttäjiä tiedonsaannissa, toimimisessa ja orientoitumisessa. Luontoympäristöllä on todettu myös terveyttä ja hyvinvointia lisäävä vaikutus ihmiseen.

Liike kehittää lapsen aivoja

Lapset nauttivat juoksemisesta, hyppimisestä, kiipeilemisestä, keinumisesta, liukumisesta sekä erilaisten pintojen ja esineiden tunnustelemista ja käsittelystä. Lapset haluavat liikkua, koska liikkeen tuottamat aistimukset ravitsevat heidän aivojaan. He myös etsivät aktiivisesti ympäristöstään harjoittelumahdollisuuksia. Varhaislapsuudessa saadut aistikokemukset auttavat aivoja toimimaan jäsentyneesti ja rakentavat pohjaa myöhemmille kehityksen tasoille, niin motoristen taitojen kuin älyllisten ja sosiaalisten taitojen oppimiselle.

Lapsen seitsemää ensimmäistä ikävuotta kutsutaan sensomotorisen kehityksen ajaksi. Pienellä lapsella on voimakas sisäsyntyinen vietti liikkumiseen, liikkeen kokemiseen ja aistiärsytysten saamiseen. Tämä ajanjakso on ensisijaisen tärkeä hermostossa tapahtuvan aistitiedon käsittelyn kannalta. Lapsen aivot saavat runsaasti aistimuksia ja muodostavat aistimuksista merkityksiä. Monipuolisuus on tärkeää lapsen aistien kehittymisen ja aistitiedon jäsentymisen kannalta. Näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistin lisäksi myös tasapainoaisti ja liikeaisti kaipaavat harjoitusta.

Virikkeitä kaikille aisteille

Moniaistisessa ulkoleikkipuistossa kaikille aisteille on sopivassa suhteessa virikkeitä. Tämä tukee usean eri aistin samanaikaista käyttöä ja aktivoi liikkumaan. Luonnosta löytyy paljon erilaisia värejä, pintoja ja muotoja, joita voi tutkia moniaistisesti. Hyviä luonnon elementtejä ovat muun muassa kasvit, pensaat ja puut, joiden avulla voidaan aktivoida näkö-, kuulo-, haju-, tunto- ja makuaisteja. Niiden avulla saadaan varjoa paahteiselle alueelle ja piiloja leikkeihin. Pensaiden ympäröimä kolo voi toimia myös rauhoittumispaikkana, kun leikkipuiston vilinä ja meteli kuormittavat liikaa, tai siinä voi kokeilla oman kehon rajoja ja ulottuvuuksia.

Puut ja pensaat suojaavat paahteelta. Ne voivat myös toimia piilopaikkana leikeissä tai tarjota tarpeen mukaan rauhoittumispaikan.

Puut ja pensaat suojaavat paahteelta ja mahdollistavat kiipeilyn. Ne voivat myös toimia piilopaikkana leikeissä tai tarjota tarpeen mukaan rauhoittumispaikan. Kuva: Jere Kuusinen.

Syötävät, ei-allergisoivat lajikkeet mahdollistavat erilaisten tuoksujen ja makujen kokeilun. Vesielementti tuo virikettä sekä näkö- ja kuulo- että tuntoaistille. Hiekka ja sora toimivat tuntoaistia stimuloivina elementteinä. Elämyksiä voi syntyä vaikkapa siitä, että saa työntää jalat pehmeään ja lämpimään hiekkaan. Isommat kivet taas houkuttelevat kiipeilemään ja harjoittamaan tasapainoaistia. Hauskoja mielikuvitusta ruokkivia leikkejä syntyy, kun lapset itse keräävät keppejä, kasveja tai kiviä ja rakentavat niistä leikkivälineitä leikkeihinsä.

 

Luonnon materiaalit ja maaston muodot käyttöön

Luonnon materiaaleista voidaan muotoilla leikkipaikan välineistöä, kuten kiipeiltäviä ja kosketeltavia patsaita, keinuja ja tasapainoratoja. Maaston muodoilla voidaan elävoittää leikkipuistoa ja haastaa lapsia vaativampiin suorituksiin. Myös apuvälineitä käyttävät lapset ja nuoret toivovat haasteita leikkipuistoympäristöön. Mäet ja epätasaisuus haastavat kaikkia liikkumaan eri tavoin kuin tasamaa. Erilaiset maaston ja kulkuväylien pinnat harjoittavat tuntokontrastia ja tasapainoa sekä toimivat apuna tilaorientaatiossa. Myös tuoksuja ja ääniä voidaan käyttää tilaorientaation tukena. Lapselle on mieluisaa ja hyödyllistä työntäminen, vetäminen ja rakentaminen, joita pystytään mahdollistamaan sekä luontoelementtien että leikkipuistovälineiden avulla.

Epätasainen maasto kehittää lapsen motoriikkaa ja koordinaatiota. Ruohikkoalamäessä pienet lapset voivat harjoitella ylös ja alas kulkemista. Talviaikaan mäkeä voi käyttää lumessa kierimiseen. Kuva: Jere Kuusinen, SAMK

Epätasainen maasto kehittää lapsen motoriikkaa ja koordinaatiota. Ruohikkoalamäessä pienet lapset voivat harjoitella ylös ja alas kulkemista. Talviaikaan mäkeä voi käyttää lumessa  liukumiseen ja kierimiseen. Kuva: Jere Kuusinen.

Puinen pinta kutsuu käsiä tunnustelemaan materiaalia, etsimään sileää ja rosoista. Tämäntyyppisen patsaan kyytiin mahtuu monta lasta, ja patsaan aihe palvelee puiston mahdollista tarinallisuutta sekä tukee mielikuvitusleikkejä. Kuvan patsaaseen on kiinnitetty köysi, joka johdattaa näkövammaisia puiston käyttäjiä leikkivälineeltä toiselle. Kuva: Jere Kuusinen, SAMK

Puinen pinta kutsuu käsiä tunnustelemaan materiaalia, etsimään sileää ja rosoista. Tämäntyyppisen patsaan kyytiin mahtuu monta lasta, ja patsaan aihe palvelee puiston mahdollista tarinallisuutta sekä tukee mielikuvitusleikkejä. Kuvan patsaaseen on kiinnitetty köysi, joka johdattaa näkövammaisia puiston käyttäjiä leikkivälineeltä toiselle. Kuva: Jere Kuusinen.

Monipuolinen valikoima mahdollisuuksia ja välineitä

Leikkipuistovälineiden kehittämisessä on viime vuosina pyritty aistien huomiointiin mm. värien, kontrastien ja pintojen osalta. Keinumista, liukumista ja kiipeilyä voidaan harrastaa luonnossa, mutta myös turvallisten leikkipuistovälineiden kanssa.

Moniaistinen leikkipuistoympäristö toteutuu lempeästi ja monipuolisesti luontoa hyväksikäyttäen. Hyvä ja toimiva yhdistelmä saadaan myös, kun luontoa, luonnonmateriaaleja sekä teollisesti tuotettuja materiaaleja ja yritysten tarjoamia monipuolisia leikkivälineitä käytetään tarkoituksenmukaisesti yhdessä.

 

Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 106. Turun ammattikorkeakoulu. Turku 2017. ISBN 978-952-216-617-3 (elektroninen). ISSN 1796-9972 (elektroninen). Julkaisu laadittu yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama julkaisu.

Julkaisu on saatavilla veloituksetta. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Sitä voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.