Tarinallisuuden rakentaminen

Leikkipuistokävijöitä voidaan houkutella tulemaan puistoon uudelleen esimerkiksi luomalla kohteeseen tarinan mahdollisuuksia. Koska leikkipuistokohde palvelee kävijän uteliaisuutta ja mielikuvitusta, kävijä palaa uudelleen ja löytää sekä kohteesta että tarinasta uusia ulottuvuuksia. Tarinallisuus siis auttaa leikkipuistoa pysymään kiinnostavana kohteena. 

Tarinat ovat olleet olemassa jo ennen kirjoitettua kieltä. Tarinat ruokkivat ihmisen mielikuvitusta. Niiden kautta voi oppia elämää sekä saada elämään lisää energiaa ja mielekkyyttä.

Parhaimmillaan liikuntaa tukeva leikkipuisto tarjoaa osallistujalle mahdollisuuden luoda kertomuksia ja tarinoita. Kun leikkipuistossa kävijälle tarjotaan toimintaympäristö, joka ruokkii tarinan muodostumista, samalla tarjotaan mahdollisuus saada kokemuksia, jotka voivat ketjuuntua ja joista voi muodostua tarinan juoni. Juonellisuus voi syntyä sekä osallistujien yhteistyönä että osallistujan henkilökohtaisena tuotoksena. Tarinallisuuden ei tarvitse olla loppuun asti kirjoitettua, vaan leikkipuistokävijä voi täydentää ja muokata tarinaa oman mielikuvituksensa mukaan.

Tulevat käyttäjät ovat päässeet ideoimaan kaikille sopivaa, liikunnallista sekä tarinallisuutta ja pelillisyyttä hyödyntävää leikkipuistoa monimuotoisin materiaalein. Kuva: Minna Huhtala

Tulevat käyttäjät ovat päässeet ideoimaan kaikille sopivaa, liikunnallista sekä tarinallisuutta ja pelillisyyttä hyödyntävää leikkipuistoa monimuotoisin materiaalein. Kuva: Minna Huhtala.

Tarinallisuuden välittämisen keinoja (projektiryhmän työstämänä tulevaisuustyöpajassa):

  • Teemapuistoissa leikkivälineet voivat muodostaa tarinan rungon (esim. merirosvolaiva).
  • Seuranta ja kilpailut voivat liittyä tarinaan (esim. geokätkeily).
  • Leikkipuistoon liittyvät (digi)sovellukset tukevat tarinallisuutta.
  • Viherrakentamisen keinoin voidaan toteuttaa erilaisia käytäviä, majoja tai saarekkeita.
  • Luontoympäristö ja paikallinen kulttuuri ja historia sisältävät tarinoita.
  • Mukautuvat ja muovailtavat leikkivälineet kertovat jatkuvaa tarinaa.

Tarinallisuuden osatekijät:

  1. Ydinviesti

Ydinviestiin sisältyy leikkipuiston tärkein sanoma. Siihen tiivistyy leikkipuiston toimintaidea, sisältö ja tarinallisuuden liittyminen puistoon.

  1. Syntytarina (ydintarina)

Leikkipuiston syntytarinana voidaan käyttää valmiita tarinoita ja satuja sekä poimia ideoita paikallisuudesta nousevista teemoista, kuten Rumpalipojasta tai Turun linnasta.

  1. Hahmot

Hahmot voivat kulkea tarinan mukana ympäri leikkipuiston aluetta. Hahmot voivat olla fiktiivisiä hahmoja tai vaikka ympäröivä maisema. Hahmo voi muodostua tarinan mukaan.

Paikallisuutta kannattaa hyödyntää liittämällä hahmoihin paikallisista tarinoista nousevia elementtejä. Kohdassa 4 listataan esimerkkejä paikallisista hahmoista.

  1. Teemat

Teemojen lähtökohtana voi toimia paikallisuus. Jokaiselta paikkakunnalta löytyy ylpeydenaiheita, joiden kautta voidaan luoda tarinallisuutta ja joita voi hyödyntää puiston teemaksi. Paikalliset teemat tukevat ihmisten yhteisöllisyyttä, osallisuuden kokemusta ja liittymistä johonkin asukkaita yhdistävään.

Esimerkkejä paikallisista teemoista:

  Pori / Satakunta Turku / Varsinais-Suomi
Maakuntatason symbolit, esim. linnut ja kukat   euroopanmajava
sinitiainen
nahkiainen
tyrni
hiekkakivi
Säkylän Pyhäjärvi
kettu
naakka
silakka
tammi
punainen graniitti
Säkylän Pyhäjärvi
Paikallinen luontoympäristö  Kokemäenjoki
Kirjurinluoto
Yyteri
puistot
Aurajoki
Saaristo
Ruissalo ym.
Kupittaanpuisto
Tapahtumat  Pori Jazz
teatteritapahtumat (Rakastajat-teatteri Lainsuojattomat)
urheilujoukkueet, esim. Porin Ässät
Ruisrock

urheilujoukkueet, esim. TPS

Paikalliset hahmot  Rumpalipoika
Porin karhu
Juhana Herttua
Juhana Herttua
Katariina Jagellonica
Turun Joutsen
Rakennettu ympäristö ja historia  kuoppa-asunnot
kauppalaivasto
sahat
Puuvillatehdas
Tulitikkutehdas
Porin teatteri
Porilaisten marssi
Akseli Gallen-Kallela
Turun linna
Turun tuomiokirkko
Brinkhallin kartano
Luostarinmäki
Kakolanmäki
  1. Miten tarina jalkautuu asiakkaan palvelukokemukseen?

Tarina näkyy puistossa konkreettisesti leikkivälineinä tai infotauluina ja esimerkiksi maaston muotona. Se on immateriaalinen kokemus, jossa tarina ruokkii ihmisen mielikuvitusta ja luovuutta ja jättää toisaalta myös tilaa oman tarinan kehittämiselle.

  1. Palveluympäristö

Palveluympäristö voi olla kokonaan tarinan ympärille koottu tai se voi sisältää konkreettisia osia tarinasta esimerkiksi leikkivälineiden kautta. Palveluympäristössä voi tapahtua tarinaan liittyviä asioita ja tekemistä tarinan mukaan. Leikkipuisto voi olla kokonaan tarinan mukaisesti rakennettu, tai tarina voi kulkea enemmän taustalla kannattelevana punaisena lankana.

  1. Palvelut

Esimerkiksi leikkipuiston kahvila, huoltorakennus ja tapahtumat voivat nekin tukea tarinaa. Hahmo voi tuottaa myös palveluita ja toimia informanttina (esim. maskotin ominaisuudessa, kuten Pelle Hermannin leikkipuistossa Porissa vieraileva Viksu-varis).

  1. Markkinointi

Leikkipuiston näkyvyys suunnitellaan huolellisesti. Näkyvyyttä edistetään kaupungin ja kunnan palvelupisteissä, www-sivuilla ja mediassa (some ja lehdistö).

Kuva: Minna Huhtala

Kuva: Minna Huhtala

Huomioitavaa: Kokemuksen pidentäminen ja vetonaulat

  • Miten saada asiakkaat puhumaan palvelusta kotonaan pari kuukautta vierailun jälkeen?
  • Miten voi tukea tarinoiden syntymistä?
  • Mitä kokemukseen liittyvää voi antaa mukaan?
  • Jos valitulle profiilille pitäisi rakentaa yksi täysin uusi palvelu, mikä se olisi?

 

Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 106. Turun ammattikorkeakoulu. Turku 2017. ISBN 978-952-216-617-3 (elektroninen). ISSN 1796-9972 (elektroninen). Julkaisu laadittu yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama julkaisu.

Julkaisu on saatavilla veloituksetta. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Sitä voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.